Musiikista on tullut oleellinen osa pelejä nykypäivänä. Jo vanhoissa NES-peleissä musiikki oli tärkeä osa kokonaisuutta, ja myös pelattavuudeltaan huonot pelit nousivat välillä suosioon hyvän musiikin ansiosta 90-luvulla. Vaikka nykypelien grafiikat ja pelattavuus ovat monelta osin parantuneet huomattavasti, niin silti musiikki on vieläkin erittäin tärkeässä roolissa.

Musiikki luo vieläkin ison osan pelimaailman tunnelmaa, oli kyseessä sitten kauhu-, ralli- tai toimintapeli. Esimerkiksi vuonna 2016 julkaistun Doom-pelin aggressiivinen musiikki on loistava esimerkki siitä, millä tavoin musiikki voi herättää tunteita, luoda pelaajalle henkilökohtaiselta tuntuvan yhteyden päähahmoon ja täten mahdollistaa äärimmäisen immersiivinen pelikokemuksen. Musiikki on niin oletettu osa pelejä nykypäivänä, että myös sen puutteen avulla voidaan herättää erilaisia tunnetiloja, kuten epävarmuutta tai pelkoa.

Pelimusiikki populaarikulttuurissa

Pelimusiikki on kerännyt suosiota myös pelien ulkopuolella. Nykyään on monia artisteja, jotka ottavat vaikutteita pelien ainutlaatuisesta äänimaailmasta. Esimerkiksi ruotsalainen Machinae Supremacy -yhtye käyttää usein 8-bittisissä tietokoneissa käytettyä SID-äänipiiriä retrohenkisen äänialan luomisessa, ja yhtyeen lyriikat ovat erittäin videopelihenkisiä. Pelimusiikkia käytetään monissa genreissä hip hop- ja rap-musiikin samplauksesta laajoihin sinfoniaorkestereiden järjestämiin musikaaleihin.

Lisäksi pelit ovat myös inspiroineet muusikoita luomaan peleihin perustuvia kappaleita, kuten esimerkiksi Fable-pelin tunnusmusiikin luonut kuuluisa elokuvasäveltäjä Danny Elfman tai irlantilainen Gavin Dunne, joka tunnetaan Miracle of Sound -musiikkiprojektistaan. Pelien suosion kasvaessa pelimusiikki tulee vaikuttamaan muihin musiikkityyleihin entistäkin enemmän, joten on turvallista sanoa, että pelimusiikin taival on vielä alkuteillään.

Pelimusiikki selainpohjaisissa peleissä

Yksi peligenre, missä pelimusiikit eivät ole toistaiseksi olleet erityisen isossa osassa, on selainpohjaiset pelit. Syitä tälle on monia. Internetin alkuaikoina selainpelit latautuivat hitaasti, joten pelin sisältöä koetettiin pienentää luomalla pelin musiikki lyhyestä ja toistuvasta melodianpätkästä. Yhteyksien parantuessa myös selainpohjaiset pelit alkoivat käyttää enemmän musiikkia, kuten esimerkiksi Jagex-yhtiön kehittämä jo 18 vuotta täyttänyt Runescape-fantasiapeli.

Viime vuosina monessa selainpelissäkin on panostettu huomattavan paljon musiikkiin, varsinkin kolikkopelien suhteen. Gemix-kolikkopelissä huomio kiinnittyy heti pelin musiikkiin, joka toimii erittäin hyvin miellyttävän kolikkopelin kanssa. Tämä erityinen kokemus Gemix -pelissä on miellyttävän uusi ilmiö, sillä teknologian kehittymisestä huolimatta moni selainpohjainen peli ei aina hyödynnä musiikkia tunnelman luomisessa.